Vuoden turhake on ilotulite

kuva Sari Gustafsson/Lehtikuva

Paukkujen, pommien, sähikäisten ja muiden jysäysten määrä on lisääntynyt viime vuosina selvästi. Entistä useampiin tapahtumiin liitetään nykyisin ilotulitus. Kaupunkien, yritysten ja yhteisöjen juhlien lisäksi pamahtelee häissä, syntymäpäivillä ja mökkikauden päättäjäisissä. Tavaratalojen joulukauden avajaisia on myös viime aikoina ryhdytty juhlistamaan rakettien voimin.

Vuoden turhakkeeksi ilotulitteita ehdotti 13 henkilöä, joista monet arvostelivat etenkin yksityisten ampumia raketteja. Rahan tuhlaus, äänekäs häirintä, tapaturmat, eläinten säikkyminen, roskaantuminen ja ilman saastuminen – siinä Vuoden turhakkeen puoltoäänet.

Ilotulitteiden ilmansaasteista haitallisimpia ovat pienhiukkaset, joita saattaa esimerkiksi uudenvuodenyönä olla ilmassa monikymmenkertaisesti vallitsevaan tasoon verrattuna. Pitoisuus on todennettu Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n ympäristötoimiston Nordic Enviconilta tilaamassa tutkimuksessa ”Millenium-pöly” pääkaupunkiseudun ilmassa. 

Ilotulitteiden ilmaan sinkoamat pienhiukkaset ovat erittäin pieniä ja siten terveydelle vaarallisimpia. Hiukkasten lisäksi ilotulitteista leviää ilmaan raskasmetalleja, etupäässä kuparia, sekä pieniä määriä niin sanottuja supermyrkkyjä kuten dioksiinia ja furaaneja.

Monille ilotulitus on iloa. Ilonpilaajan maineen uhallakin Suomen Luonto haluaa kiinnittää huomiota ilotulitteiden aiheuttamiin epäkohtiin, etenkin lapsityövoiman käyttöön, ilmansaasteisiin ja roskaantumiseen.

Lainsäädäntö on tiukentumassa: alle 18-vuotiaalle ei enää saa myydä tai luovuttaa ilotulitteita, ja suojalasien käyttö tulee pakolliseksi ensi vuonna. Lisäksi jotkin ilotulitelajit kuten noitapillit, tietyn suuruiset ilmapommit ja roomalaiset kynttilät kielletään. 

Valikoimiin jää kieltojen jälkeenkin vielä yllin kyllin valittavaa, sillä erilaisia ilotulitetyyppejä ja -merkkejä on myynnissä satoja.

Mainoksia joka tuutista

Tänä vuonna turhakkeen etsimiseen osallistui ennätykselliset 1941 henkilöä 645 ehdotuksella. Lukijamme ovat ajan hermolla. Hallitus ministereineen sai rutkasti moitteita ja eduskunnan tarpeellisuutta epäiltiin. Vaalirahasotku oli myös vahvasti esillä, ja liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän esittämä mediamaksu sai jyrkän ein.

Monien mielestä turhakkeen viitta pitäisi lennättää mega-kauppakeskusten harteille. Kannatusta saivat myös mainokset, joita tunkee kotiin ovista, ikkunoista, radiosta, televisiosta, nettisivuilta ja puhelimesta. Oma lukunsa on mainos, joka tulee postiluukusta ennen varsinaista mainosta Tarkkaile postiasi -ilmoituksena.

Kotona ei ole mainoksilta turvassa mutta ei ulkonakaan. Enää eivät tolpat riitä, vaan mainoksia kuljetellaan ympäri kaupunkia erityisessä mainos­autossa. ”Kyseessä on pakettiauton kokoinen, laatikon muotoinen auto, jossa on tavaratilan ”seininä” vaihtuvat mainoslakanat”, tamperelainen Elina Arola viestii. ”Aivan kuin mainokset eivät hyppisi joka paikassa silmille muutenkin, autoista puhumattakaan.”

Nuorisoa koukuttavista tuotteista kovasti yleistynyt energiajuomien litkiminen ja mopoauto saivat ison kannatuksen. Kummatkin kuvaavat aikaamme: on kiire ja pitää jaksaa. Ne ovat myös varsin osuvia turhakekandidaatteja. Energiajuoman teho perustuu kofeiiniin eikä lisäenergiaa esimerkiksi limonadiin verrattuna ei välttämättä ole. Mopon ja auton väliin sijoittuvaa mopoautoa on sen sijaan vaikeampi määritellä. Heli Eerolan mielestä se on ”kallis muovikottero, todella vaarallinen ajopeli 15-vuotiaille, joilla on vain mopokortti”.

Nuorten lisäksi mopoautolla ajavat muun muassa liikuntarajoitteiset, mutta juuri nuorison käytössä ”kottero” sai peräti 48 osallistujaa harmistumaan.

”Pistetäänkö pieneen pussiin?”

Muovinen saunavihta pitää pintansa turhakeluettelossa. Kuka niitä oikein ostaa? Muovi on muutenkin pistänyt kylmän koipensa joka rakoon: muovinen jäälyhty, puutarhatuoli, piikkimatto, hedelmäkotelo, lelu, kukka... 
Kaupan muovikassi on klassikkoehdokas; nyt melko uutena jonoon liittyvät ohuet hedelmäpussit, joita auliisti ­jaellaan: ”Pistetäänkö pieneen pussiin?” kauppojen kassoilla kysellään yhtenään.

Yksittäispakkaaminen ja ylipakkaaminen ovat ärsyttäneet monet. Pieniin paketteihin kääritään keksejä, hapankorppuja, juustoa, kaa­kaota, hammastikkuja ja pesuainetta sekä koirien ja kissojen gourmetruokia.

Ylipakkaaminen on puolestaan sitä, että jättisuuressa kovamuovisessa paketissa on ohuenohuita leikkeleitä tai esimerkiksi pien­elektroniikkaa. ”Niissä kuljetetaan paljon tyhjää sekä kauppaan että kaupasta kotiin”, Pirjo Rissanen kirjoittaa.

Kivaa  kotiin

Maailma näyttää olevan täynnä tavaroita, joilla arkea ”helpotetaan”. Keittiöön on tarjolla kojeita omenanlohkojasta kananmunan kuoren rikkojaan, jonka oikea nimi on kuulemma munankuorenrikkoutumispaikanaiheuttaja! Kai se on vitsi?

Moni on saanut tarpeekseen leipäkoneesta ja popkornikoneesta. Kaapit ja pöydät ovat täynnä vekottimia, joita kukaan ei käytä ja jos käyttää, niiden puhdistamiseen kuluu tovi jos toinenkin.

Naisia höynäytetään paristokäyttöisellä ripsivärillä ja ryppyvoiteilla. Uusin tuote tällä saralla lienee kaulan ja leuan kiinteyttäjä, joka ”käyttää kehittynyttä Electro Muscle Stimulation -teknologiaa kaulan lihasten stimulointiin sekä verenkierron parantamiseen”.

Moinen hömppä sai seitsemän naista tarttumaan kynään.

Entäpä hauskat tai ainakin hauskoiksi luulemamme kapistukset? Usea lukija ehdotti turhakkeeksi esimerkiksi magneettipikkuhousuja, joiden lupaillaan lievittävän kuukautiskipuja.

Kivunlievityksestä ei ole näyttöä, mutta magneetilla olisi käyttöä. Siinä on näet harvinaisiin maametalleihin kuuluvaa neodyymiä, jota tarvitaan kipeästi esimerkiksi sähköautojen moottoreissa ja tuulivoimaloissa.

Maailman neodyymivarantojen rajallisuus ja keskittyminen Kiinaan on huolestuttavaa. Pikkuhousuissa neodyymi on väärässä paikassa, joskin niissä ainetta on vähän verrattuna esimerkiksi hybridiauton moottoriin (puoli kiloa) tai tuulivoimalaan (tonni).

Magneettipöksyjä on kuulemma miehillekin, ties mihin tarkoitukseen, mutta eniten urhoille kaupitellaan tekniikkaa. Turhake-ehdokkaissa on muun muassa tietokoneesta johdon kautta virran saava hammasharja, kahvimuki, lämpösukat ja jääkaappi. Eipä tarvitse nousta juomatölkin takia ruudun äärestä.

Toisaalta jos hankkii alleen Hondan moottoroidun tuolin, sillä voi ajella keittiöön askeltakaan ottamatta.

Alice Karlsson

Lisää aiheesta 18.12.2009 ilmestyneessä Suomen Luonnossa (10/09).

Suomen Luonnon lukijoiden ehdokkaat vuoden 2009 turhakkeeksi.