Suomen kesässä linnuilla ei ole yleensä ravinnosta pulaa, mutta sopivia luonnonkoloja on talousmetsissä vähän. Kolopesijöitä voi avustaa ripustamalla niille pönttöjä pihapiiriin, erilaisiin metsiin tai rannoille. Pöntön ripustamiseen pitää kysyä lupa maanomistajalta.

Turvalliset pönttömateriaalit

Linnunpöntön runko tehdään höyläämättömästä laudasta tai luonnonpuupölkystä sorvaamalla. Pöntön sisäpinnan tulee olla lentoaukon alta karhea, että poikaset pääsevät kiipeämään pesästä ulos. Etuseinällä ei saa olla halkeamia, joihin linnut voivat juuttua jaloistaan.

Katto tehdään vesivanerista tai muusta vedenpitävästä materiaalista viistoksi ja pohja upotetaan seinien sisään, ettei sadevesi valu pöntön pohjalle. Katosta kannattaa tehdä avattava, että pöntön voi siivota. Lentoaukkoon voi kiinnittää suojapellin, joka suojaa poikasia pesärosvoilta.

Pöntön mitat, malli ja paikka lajin mukaan

Pönttömalli ja lentoaukon koko valitaan lajin mukaan ja pönttö ripustetaan lajille sopivaan elinympäristöön. Tavallisimpia pihapiirien pönttölintuja ovat sini- ja talitiaiset sekä kirjosiepot. Maaseudulla pihapiirin pöntöissä viihtyvät kottaraiset ja rantojen tuttuja pönttölintuja ovat telkät.

Pönttöjä voi tehdä myös monille muille lintulajeille. BirdLife Suomen nettisivuilta löytyy hyvät lajikohtaiset ohjeet monille lintulajeille >>

Pöntön ripustaminen

Monet kolopesijät kelpuuttavat myös matalalle ripustetut pöntöt, mutta mikäli häirinnän vaaraa on, pönttö kannattaa ripustaa tarpeeksi korkealle. Pönttö ripustetaan hyvissä ajoin ennen lajin pesinnän alkamista: pikkulintujen pöntöt voi ripustaa nyt keväällä, mutta esimerkiksi pöllöjen pöntöt on hyvä ripustaa jo syksyllä.

Pöntön ripustamisessa kannattaa huomioida myös se, ettei paikka ole liian paahteinen tai vaarallinen pesästä lähteville poikasille. Monien lajien poikaset lähtevät pesästä ennen kuin ne osaavat täysin lentää.

 

kevätlinnunpönttö

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.